Työ-ja elinkeinoministeriö (TEM) jakoi vuodelle 2021 avustuksia järjestöille kotoutumista ja yhteiskunnallista osallistumista edistävään työhön. Rahoitus kohdennettiin järjestöille, joissa oli enintään kaksi palkattua työntekijää ja toiminnan kehittämisen tarpeita. Rahoituksella haluttiin tarjota pienemmille toimijoille mahdollisuus kehittää toimintansa laatua ja tuloksellisuutta.
TEM myönsi kehittämisavustuksen 13 maahan muuttaneiden kotoutumista edistävälle järjestölle, joista valtaosa toimi sillä hetkellä vapaaehtoisvoimin. Suomen Pakolaisapu valittiin tukemaan ja kouluttamaan rahoituksen saaneita järjestöjä hankeaikana.
Hankkeen alussa kaikki valitut järjestöt haastateltiin ja selviteltiin, millaisia kehitystarpeita järjestöjen toiminnassa oli. Tarpeet olivat moninaiset ja niiden pohjalta laadittiin koulutuksia ja työpajoja. Koulutuksissa on käsitelty mm. hankehallintoa, yhteistyötä, vapaaehtoistoimintaa, strategiaa, yhdistystoimintaa sääteleviä lakeja, hyvää yhdistyshallintoa, varainhankintaa ja rahoitusten hakua. Lisäksi on tarjottu yksilöllisempiin tarpeisiin järjestökohtaista neuvontaa.
Hanke on tulossa päätökseen. Mitä olemme oppineet, ja millaisia kokemuksia tästä on jaettavaksi?
Moninainen osallistujajoukko
Rahoituksen saajiksi valittiin hieno kolmentoista järjestön joukkio, jotka edustavat Suomea valtakunnallisesti aina Rovaniemeltä Espooseen saakka. Yhteisenä tekijänä kaikilla järjestöillä on kotoutumista edistävä työ. Järjestöissä muun muassa työllistetään nuoria, edistetään työoikeuksia, tuetaan maahanmuuttajaäitejä ja -tyttöjä, retkeillään perheiden kanssa, tuetaan maahanmuuttajataustaisia vammaisia henkilöitä, harrastetaan ja ennen kaikkea vietetään aikaa yhdessä. Osa toimijoista on aloittelevia yhdistystoimijoita, kun taas toisilla on jo kertynyt enemmän kokemusta hankehallinnoinnista ja yhdistystoiminnasta. Osa järjestöistä toimii suomen kielellä, osa taas jollain toisella kielellä. Erilaisuus on ehdottomasti rikkaus. Haasteita on kuitenkin aiheuttanut se, että miten tarjota koulutusta, joka on hyödyllistä kaikille? Tähän on ratkaisuna pyritty tarjoamaan koulutuksia, jotka tarjoavat perustiedot valitusta teemasta. Näin varmistetaan, että jokaisella on yhdistystoiminnan keskeiset perustiedot hallinnassa. Tämän kivijalan varaan voi kukin järjestö lähteä rakentamaan oman yhdistyksen toimintaa.
Kehittämistyön tulokset näkyvät hitaasti
Järjestöjen toiminnan laadun kehittämistyö on pitkäjänteistä työtä. Eikä se myöskään ole työtä jolla on alku ja loppu. Se toimii täysin eri logiikalla kuin hanketyö. Kehittäminen on kiinteä osa yhdistystoimintaa, jonka tulisi kulkea koko ajan kaiken muun tekemisen mukana. Kehittäminen alkaa siitä, että huomataan että on asioita joita tulisi järjestön työssä parantaa. Tämän hankkeen aikana ovat jotkut järjestöt huomanneet uusia kehittämisen kohteita, ja osa järjestöistä on vienyt jo aiemmin tiedostettuja kehittämisen kohteita eteenpäin. Järjestöjen kehittäminen vie paljon aikaa ja vaatii paljon osallistamista ja keskustelua järjestöjen sisällä. Joka järjestössä on omat yksilölliset tarpeet kehittää. Lisäksi tulokset eivät ole nopeita, vaan vuosien pitkäjänteisen työn tulosta.
Huolella laadittu hankesuunnitelma helpottaa hankkeen toteuttamista
Näin tiivis hankeaika vaatii myös napakan ja huolella laaditun hankesuunnitelman, jotta toimintaan pääsee heti kiinni myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen. Sellaisen suunnitelman laatiminen ei kuitenkaan ole helppoa ammattilaisjärjestölle, saati sitten pienemmälle, kehittyvälle yhdistykselle. Järjestöt olisivat hyötyneet varmasti tuesta myös ennen rahoituksen myöntämistä, jo hankesuunnitelman laatimisen aikana. Tällöin rahoitusta myönnettäessä olisi askelmerkit seuraavalle vuodelle olleet jo niin pitkälle suunniteltu ja aikataulutettu, että toiminta olisi ollut nopea pyöräyttää käyntiin.
Järjestöjen oma aktiivisuus vaihtelee
Järjestöt ovat innolla tarttuneet mahdollisuuteen keskittyä kokonaisvaltaisesti oman toiminnan kehittämiseen. Osalle järjestöistä on ollut helppoa löytää ne kehittämisen tarpeet, joista lähteä liikkeelle. Osa taas ei ole ollut valmis ottamaan ulkoista apua vastaan, vaan on mieluummin pyrkinyt kehittämään toimintaansa ilman tarjottua yksilöllistä tukea. Hankkeen tuella on laadittu strategioita, toimintasuunnitelmia ja budjetteja, haettu rahoituksia tuleville vuosille, koottu vuosikertomuksia ja muita dokumentteja, pohdittu hallitustyöskentelyä, mietitty vapaaehtoisuutta omassa yhdistyksessä – ja kaikkea muuta mahdollista yhdistystoimintaan liittyvää. Koulutuksilla on tuettu laadukkaan yhdistystoiminnan kehittämistä.
Etätyöskentely vähentää vuorovaikutusta
Yhdistystoimintaan kuuluu olennaisesti ihmisten väliset kohtaamiset. Korona on kuitenkin estänyt aidot kohtaamiset kasvokkain, ja niin kävi tässäkin hankkeessa. Olisimme pystyneet oppimaan toisiltamme vielä hurjasti enemmän, jos olisimme päässeet kokoontumaan, tutustumaan, verkostoitumaan ja jakamaan kokemuksia kasvokkain. Nyt olosuhteiden pakosta kaikki toiminta tapahtui verkossa. Positiivista tässä oli se, että etäyhteyksillä hoidetut tapaamiset ja koulutukset tarjosivat kaikille tasapuolisen mahdollisuuden osallistua, järjestön fyysisestä sijainnista riippumatta.
Hankkeen puitteissa järjestetään vielä järjestöviestinnän koulutus, joka on hankkeemme viimeinen koulutus. Sen jälkeen on aika alkaa keskittymään loppuraportointiin, ja keräämään yhteen järjestöjen kokemuksia siitä, miten he itse ovat vuoden kokeneet ja onko järjestöjen omia kehittymistavoitteita saavutettu.
Tämä hankekokonaisuus päättyy pian. TEM on juuri avannut uuden rahoitushaun järjestöille vuodelle 2022. Tällä kertaa rahoitus kohdennetaan perheellisten maahan muuttaneiden kotoutumiseen. Haku on avoinna aina 20.12.2021 saakka. Hakuilmoituksen löydät täältä https://kotoutuminen.fi/jarjestoavustus
Tuire Pylvänäinen, Pienjärjestöjen tuki-hankkeen asiantuntija