Varainhankinta

Onnistunut varainhankinta vahvistaa yhdistyksen taloudellista tilannetta ja vähentää riippuvuutta ulkopuolisesta rahoituksesta. Usein myös ulkopuolisen rahoituksen saamisen edellytyksenä on, että yhdistys rahoittaa pienen osan toiminnasta itse omarahoitusosuudella. Varainhankinnan kehittämiseen voi mennä paljon aikaa, mutta se mahdollistaa parhaimmillaan yhdistyksen toiminnan jatkuvuuden. Varainhankinta voi myös olla keino aktivoida ja osallistaa jäseniä – yhdessä tekeminen on hauskaa! Yhdistysten avustukset ja tuet eivät kasva tulevina vuosina, joten oman varainhankinnan merkitys korostuu entisestään.

Varainhankintaan on monia keinoja

Lahjoittajat ja varainkeruukampanjat: Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ihmisiltä, jotka haluavat tukea sen toimintaa, jos yhdistyksen säännöt sallivat sen. Jos yhdistys ei itse pyydä lahjoituksia, se ei tarvitse poliisin myöntämää rahankeräyslupaa. Jos yhdistys kuitenkin pyytää lahjoituksia esimerkiksi viestinnässään tai jos se järjestää lahjoituskampanjan, silloin on kyse rahankeräyksestä. Rahankeräykseen tarvitaan yleensä rahankeräyslupa. Nykyään yhdistys voi kuitenkin järjestää niin sanotun ”pienkeräyksen”, vaikka sillä ei olisi rahankeräyslupaa.

Pienkeräys: maaliskuusta 2020 alkaen yhdistyksillä on ollut mahdollisuus järjestää pienkeräys, johon ei tarvitse rahankeräyslupaa. Yhdistyksen ei myöskään tarvitse olla rekisteröitynyt Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin, jotta se voi järjestää pienkeräyksen. Yksi pienkeräys saa kestää enintään 3 kuukautta, ja keräyksen aikana voi kerätä rahaa 10 000 euroon asti. Yhdistys saa järjestää enintään kaksi pienkeräystä vuodessa. Pienkeräyksen järjestämisestä täytyy tehdä kirjallinen ilmoitus poliisille etukäteen.
 
Jäsenmaksut: Yhdistys, jonka työllä on suuri merkitys, voi saada helposti satoja jäseniä. Tässä tapauksessa jäsenmaksut ovat erinomainen varainkeruukeino. Yhdistyksen säännöissä määritellään jäsenmaksun määräytymisperusteet.

Kannatusjäsenyys: Yhdistyksen kannattaa myös tarjota ihmisille mahdollisuus liittyä yhdistyksen kannatusjäseneksi.  Kannatusjäsen on yhdistyksen jäsen, joka maksaa vapaaehtoisesti tavallista suuremman jäsenmaksun, koska hän haluaa tukea yhdistyksen toimintaa rahallisesti. Yhdistys voi hankkia kannatusjäseniä vain, jos sen säännöissä on maininta ja riittävät tiedot kannatusjäsenyydestä. Jos yhdistyksen säännöissä ei ole vaadittuja tietoja eikä kannatusjäsenyys tuo henkilölle mitään jäsenetuja, kyseessä ei ole aito jäsenhankinta vaan lahjoittaminen. Silloin yhdistyksen täytyy puhua lahjoittamisesta eikä kannatusjäsenyydestä ja sillä täytyy olla poliisin rahankeräyslupa. Lue lisää poliisin sivuilta.

Pop-up-ravintolat: Yhdistys voi järjestää vuodessa 12 pop-up -ravintolaa ilman, että sitä lasketaan liiketoiminnaksi. Pop-up -ravintoloita voi järjestää itsenäisesti tai suurempien tapahtumien, kuten ravintolapäivän, yhteydessä. Lue lisätietoa elintarvikelain asetuksista pop-up ravintoiloihin liittyen ja siitä, miten ravintolapäivään osallistumisessa onnistuu.

Tuotemyynti: Perinteisiä tuotemyynnin keinoja ovat esimerkiksi kirpputorit ja tavarakeräykset. Yhdistyksen kannattaa kuitenkin miettiä tarkasti, millaisia tuotteita on järkevää myydä. Ihmiset eivät välttämättä halua ostaa tuotteita, joissa järjestön nimi tai logo on suuresti esillä, jos he eivät tunne järjestöä ja sen toimintaa hyvin. Toisaalta hyvin suunnitellut käyttötavarat, esimerkiksi t-paidat, voivat olla yhdistykselle tuottoisia. Jos yhdistys myy tuotteita, sen täytyy tutustua tuotemyynnin verotukseen. Huomioi myös, että elinkeinotulo ja muu varainhankinnan tulo täytyy kirjata yhdistyksen kirjanpidossa erikseen.
 
Yritysyhteistyö: Yritykset voivat tukea yhdistyksiä lahjoituksilla tai ne voivat tarjota yhdistyksen jäsenille esimerkiksi alennuksia. Yritysyhteistyö voi olla myös jotain aivan muuta. Yritys ja yhdistys voivat esimerkiksi suunnitella yhdessä tuotteen, jonka myynnistä saadut tulot jaetaan yrityksen ja yhdistyksen välillä. Yritysyhteistyö tukee parhaimmillaan yhdistyksen tavoitteita, taloudellista tilannetta ja näkyvyyttä.
 
Palvelumyynti: Kaupungit, yritykset, TE-toimistot ja muut yhdistykset voivat ostaa yhdistyksen tarjoamia palveluita. Yleisimmin yhdistykset tarjoavat esimerkiksi tulkkauspalveluita, kotouttavaa toimintaa tai työllisyystoimintaa. Yhdistyksen palvelumyynti on melkein aina elinkeinotoimintaa. Palvelumyynnistä täytyy maksaa arvonlisävero, jos elinkeinotoiminnan tulot ovat yli 10 000 euroa vuodessa.

 

Lisätietoa

Yhdistysten palvelumyynti – Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen opas