Varainhankinta

Onnistunut varainhankinta vahvistaa yhdistyksen taloudellista tilannetta sekä vähentää riippuvuutta ulkopuolisesta rahoituksesta. Varainhankinnan kehittäminen on aikaa vievää, mutta mahdollistaa parhaimmillaan yhdistyksen toiminnan jatkuvuuden. Varainhankinta myös aktivoi jäseniä – yhdessä tekeminen on hauskaa. On myös hyvä huomioida, että yhdistysten avustukset ja tuet eivät kasva tulevina vuosina ja oman varainhankinnan merkitys korostuu entisestään.

Varainhankinnan monet keinot

Lahjoittajat ja varainkeruukampanjat: Sääntöjen salliessa yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia sen toimintaa tukevilta henkilöiltä. Jos yhdistys ei vetoa lahjoitusten saamiseksi, ei poliisin myöntämää varainkeruulupaa tarvita. Jos yhdistys kuitenkin vetoaa yleisöön ja järjestää esimerkiksi lahjoituskampanjan, on kyse varainkeruusta, johon tarvitaan poliisin lupa. Järjestöt tarvitsevat poliisin myöntämän varainkeruuluvan aina, kun yhdistys toteuttaa vastikkeettoman varainkeruukampanjan. Vastikkeettomuus tarkoittaa, että yhdistys vetoaa yleisöön lahjoitusten – eli vastikkeettomien varojen – keräämiseksi. Rahankeruulain muutos mahdollistaa pienkeräysten kevyemmän toteuttamisen maaliskuusta 2020 alkaen.
 
Jäsenmaksut: Vaikuttavaa työtä toteuttava yleishyödyllinen yhdistys voi saada helposti satoja jäseniä. Tässä tapauksessa jäsenmaksut ovat erinomainen varainkeruukeino. Yhdistyksellä kannattaa olla käytössä myös tukijäsenyys, jonka kautta ihmiset voivat maksaa suuremman jäsenmaksun.
 
Pop-up-ravintolat: Yhdistys voi toteuttaa vuodessa 12 pop-up ravintolaa ilman, että sitä lasketaan liiketoiminnaksi. Pop-up-ravintoloita voi järjestää itsenäisesti tai suurempien tapahtumien, kuten ravintolapäivän, yhteydessä. Lue lisätietoa elintarvikelain asetuksista pop-up ravintoiloihin liittyen.  ja siitä, miten ravintolapäivään osallistumisessa onnistuu.
 
Tuotemyynti: Perinteisiä tuotemyynnin keinoja ovat esimerkiksi kirpputorit ja tavarakeräykset. Yhdistyksen kannattaa kuitenkin miettiä tarkasti, millaisia tuotteita myydään. Nimikkotuotteet eivät välttämättä myy hyvin, jos järjestö ei ole todella tunnettu. Toisaalta hyvin suunnitellut käyttötavarat, esimerkiksi t-paidat, voivat olla yhdistykselle tuottoisia. Myytävien tuotteiden kohdalla yhdistyksen tulee tietää tuotemyynnin mahdollisesti verotuksesta. On myös huomioitava, että elinkeinotulo ja muu varainhankinnan tulo on kirjattava erikseen kirjanpidossa.
 
Yritysyhteistyö: Yritykset voivat tukea yhdistyksiä suoraan lahjoituksilla, tarjota yhdistyksen jäsenille alennuksia tai muita etuja. Yhteistyö voi olla myös aivan jotain muuta. Yritys ja yhdistys voivat esimerkiksi lanseerata nimikkotuotteen, jonka myyntitulot jaetaan toimijoiden välillä. Yritysyhteistyö tukee parhaimmillaan yhdistyksen tavoitteita, taloudellista tilannetta ja näkyvyyttä.
 
Palvelumyynti: Kaupungit, yritykset, TE-toimistot ja muut yhdistykset voivat ostaa yhdistyksen tuottamia palveluita. Yleisimmin yhdistykset tarjoavat esimerkiksi tulkkauspalveluita, kotouttavaa- tai työllisyystoimintaa. Yhdistyksen myymät palvelut ovat lähtökohtaisesti melkein aina elinkeinotoiminnaksi laskettavia palveluita ja täten niistä tulisi tilittää myös arvonlisävero tilanteessa, jossa elinkeinotoiminnan tulot ylittävät 10 000 euroa vuodessa.
 

Lisätietoa

Yhdistysten palvelumyynti – Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen opas