Yhdistystietopankki

Tervetuloa Järjestöhautomon yhdistystietopankkiin! Näiltä sivuilta löydät perustietoa ja ohjeita yhdistyksen toiminnasta. Jos et löydä etsimääsi tai kaipaat tarkempaa tietoa, ota yhteys asiantuntijoihimme tai osallistu koulutuksiin.

Asiantuntijamme Koulutukset

Yhdistyksellä tarkoitetaan yhteenliittymää, jossa on vähintään kolme jäsentä ja jonka toiminta on aatteellista ja pysyvää. Aatteellisuus tarkoittaa sitä, että yhdistyksen tärkeimpänä tavoitteena ei ole välitön taloudellinen hyöty. Rekisteröitynyt yhdistys on oikeuskelpoinen ja sen toimintaa ohjaa yhdistyslaki. Rekisteröityneen yhdistyksen hallitus on tilivelvollinen yhdistykselle. Rekisteröimätön yhdistys on vapaamuotoisemman kansalaistoiminnan muoto, joka ei ole oikeuskelpoinen. Rekisteröimättömän yhdistyksen toimintaa säätelee vain osa yhdistyslaista. Uusi rahankeräyslaki mahdollistaa keväästä 2020 lähtien varainkeruun myös rekisteröimättömille toimijoille, joten yhdistyksen rekisteröinti pienen budjetin toimintaan ei ole välttämätöntä.

 

Ennen yhdistyksen perustamista käy läpi seuraavat kysymykset:

 

Miksi ja mitä tarkoitusta varten yhdistys perustetaan?
Yhdistykselle on hyvä määrittää alusta alkaen visio ja missio, jotka ohjaavat toimintaa. Hyviä kysymyksiä tavoitteiden asettamiseksi ovat esimerkiksi: Mihin haluamme vaikuttaa? Mitä haluamme saavuttaa? Missä asioissa olemme hyviä? Mitä osaamme? Tutki myös muita samankaltaisia yhdistyksiä ja pohdi, mitä lisäarvoa uusi, perustettava yhdistys tuo. Yksi mahdollisuus on liittyä jo toimivan yhdistyksen jäseneksi.

Kuka toimintaa toteuttaa?
Nykyisen lainsäädännön mukaan yhdistyksessä pitää olla useita henkilöitä, joten yhdistystoimintaa kannattaa alusta asti suunnitella yhdessä aktiivisen porukan kanssa.

Miten yhdistyksen toiminta rahoitetaan?
Vahva talous mahdollistaa yhdistyksen pitkäjänteisen toiminnan. Käytännössä yhdistystoimintaa rahoitetaan omalla varainkeruulla tai ulkoisen rahoituksen avulla. Talous on kuitenkin yksi suurimmista yhdistysten kompastuskivistä ja vaatii paljon suunnittelua. Varainkeruun keinoja kannattaa pohtia heti perustusvaiheessa. Suurten ulkopuolisten avustusten saaminen vaatii laadukasta toimintaa sekä lainmukaista hallintoa ja on yleensä pitkäaikaisen toiminnan tulos.

Oletteko varautuneet yhdistystoiminnan jatkuvaan kehittämiseen?
Yhdistys ei koskaan tule valmiiksi ja toimijoiden kannattaa nähdä yhdistys pitkäaikaisena projektina. Tunnustelevat kokoukset, toiminnan ideointi ja avoin keskustelu yhdistyksen toiminnasta sekä tarkoituksesta luovat hyvää pohjaa pitkäjänteiselle toiminnalle.

 

Yhdistyksen perustaminen askel askeleelta:

 

1. Valmistelut: Suomessa yhdistyksen voi perustaa kolme yli 15-vuotiasta henkilöä. Yhdistyksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee kuitenkin olla yli 18-vuotiaita ja heidän kotipaikkansa tulee olla Suomessa. Yhdistyksen puheenjohtajalla ei saa olla varoja ulosotossa ja hänen pitää olla maineeltaan nuhteeton.

2. Vastuuhenkilöiden ja hallituksen jäsenten etsiminen: Perustajajäsenten lisäksi yhdistykselle tulee etsiä toiminnantarkastaja, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri sekä taloudenhoitaja tai kirjanpitäjä.

3. Perustava kokous ja säännöt: Kokouksessa perustavat jäsenet liittyvät yhdistyksen jäseniksi ja yhdistykselle valitaan ensimmäinen hallitus. Yhdistyksen hallituksen jäsenistä puolella pitää olla kotipaikka Suomessa. Tässä kokouksessa laaditaan ja/tai hyväksytään yhdistyksen säännöt ja allekirjoitetaan yhdistyksen perustamiskirja.

4. Rekisteröityminen vai ei? Yhdistyksen rekisteröiminen ei ole välttämätöntä ja vuoden 2020 keväästä lähtien myös rekisteröimättömän yhdistykset voivat kerätä varoja 10 000 euroa/keräys. Yhdistyksen rekisteröiminen on kuitenkin tärkeää, jos sen tavoitteena on tulevaisuudessa suuremman budjetin toiminta.

Lue lisää yhdistyksen perustamisesta – Patentti- ja rekisterihallituksen opas

Hyvä hallinto on kaiken yhdistystoiminnan perusta. Aatteellisen järjestön toiminnan pitää olla demokraattista, laillista, päätösvaltaista sekä eettisesti kestävää ja yleishyödyllistä. Yhdistyksen kaikkia jäseniä on kohdeltava tasapuolisesti, eikä hallitus saa nauttia erityisistä eduista muihin jäseniin verrattuna. Ylin päätösvalta kuuluu jäsenille. Hallitus toteuttaa jäsenten tahtoa ja vastaa lakisääteisistä tehtävistä.

 

Jäsenet sekä luottamus- ja toimihenkilöt

 

Jäsen: Kaikki yhdistyksen jäsenet ovat yhdenvertaisia ja heillä on yhtäläinen oikeus osallistua yhdistyksen päätöksentekoon. Jäsenellä on oikeus saada yhdistykseltä palveluita ja samanaikaisesti heillä on oikeus olla osallistumatta mihinkään toimintaan. Jäsenet saavat tutustua yhdistyksen asiakirjoihin lukuunottamatta hallituksen pöytäkirjoja.

Jäsenellä on oikeus olla täyttämättä yhdistyksen tekemiä sitoumuksia, koska he eivät ole vastuussa yhdistyksen vuosikokouksessa tehdyistä päätöksistä. He voivat myös kieltäytyä mistä tahansa luottamustoimesta. Jäsenet voivat saattaa oikeuden käsiteltäväksi yhdistyksen päätöksiä, jos ne ovat sääntöjen tai lain vastaisia, jäsenten yhdenvertaisuutta tai etua loukkaavia.

Puheenjohtajisto: Yhdistyksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla yli 18-vuotiaita yhdistyksen, joiden kotipaikka on Suomessa. Yhdistyksen puheenjohtajalla ei saa olla varoja ulosotossa ja hänen pitää olla maineeltaan nuhteeton sekä täysivaltainen. Puheenjohtajan rooli on tärkeä sekä hallitustyöskentelyn että yhdistyksen julkisen kuvan kannalta. Puheenjohtaja yleensä johtaa hallituksen ja toimihenkilöiden työtä, vastaa yhdistyksen kehittämisestä, ulkoisten suhteiden hoidosta sekä osallistuu tarpeen mukaan yhdistyksen toimintaan. Puheenjohtajan lakisääteisiä tehtäviä on yhdistyksen nimenkirjoitus (ellei säännöissä ole muuta määrätty) sekä perus- ja muutosilmoituksen allekirjoittaminen.

Sihteeri: Sihteerin vakiintuneita työtehtäviä ovat pöytäkirjojen laatiminen hallituksen kokouksissa, ilmoitukset viranomaisille ja toimintakertomuksen luonnoksen laatiminen. Sihteeri vastaa usein myös jäsenrekisterin ylläpidosta.

Taloudenhoitaja: Talouden- tai rahastonhoitaja osallistuu talouden suunnitteluun, hoitaa juoksevan taloudenpidon hallituksen ohjeiden mukaisesti sekä esittelee talousasiat hallitukselle. Pienissä yhdistyksissä taloudenhoitaja yleensä hoitaa kirjanpidon. Toiminnan kasvaessa hallitus voi nimittää ulkopuolisen kirjanpitäjän. Tässä tilanteessa taloudenhoitajan rooliin kuuluu lähinnä taloustilanteen seuranta.

Hallituksen ulkopuoliset toimihenkilöt: Hallitus voi nimittää ulkopuolisia toimijoita yhdistystoiminnan tueksi. Toimihenkilöitä nimitetään usein esimerkiksi erilaisten työryhmien vetäjiksi.

Toiminnanjohtaja tai pääsihteeri: Kaikilla yhdistyksillä ei ole toiminnanjohtajaa tai pääsihteeriä ja rooli on yleinen lähinnä ammattimaisesti toimivissa yhdistyksissä. Jos yhdistyksellä ei ole toiminnanjohtajaa tai pääsihteeriä, yhdistyksen toimintaa johtaa hallituksen puheenjohtaja.

Toiminnanjohtaja tai pääsihteeri on yhdistyksen päivittäistä toimintaa ja hallintoa johtava työntekijä, joka toimii hallituksen johdon ja valvonnan alaisena. Tästä johtuen toiminnanjohtaja tai pääsihteeri ei voi toimia samanaikaisesti yhdistyksen hallituksessa. On myös tärkeä huomioida, että hallituksella on työnantajavelvotteita, kun toiminnanjohtaja tai pääsihteeri on palkkatyöntekijä. Toimenkuvaan kuuluvista tehtävistä ja päätösvallasta sovitaan kirjallisesti esimerkiksi säännöissä, työsopimuksessa tai ohjesäännössä. Hallituksen puheenjohtajan ja johtavan toimihenkilön välinen yhteistyö ja tiedonkulku on yhdistyksen toiminnan kannalta tärkeää.

Johtava toimihenkilö antaa hallitukselle sen tehtävien suorittamisen kannalta tarpeelliset tiedot, valmistelee hallituksen kokoukset ja osallistuu kokouksiin, jollei hallitus päätä toisin. Johtavaan toimihenkilöön sovelletaan työlainsäädäntöä (esim. irtisanominen ja vastuu yhdistykselle aiheutetusta vahingosta). Yhdistyslaissa ei ole säännöksiä johtavasta toimihenkilöstä, mutta hän voi yleensä asemansa perusteella tehdä yhdistystä sitovia toimia. Yhdistyksen säännöissä määrätään usein johtavan toimihenkilön nimenkirjoitusoikeudesta.

Toiminnantarkastaja: Yhdistyksen toiminnantarkastajan tehtävänä on ensisijassa arvioida yhdistyksen hallinnon järjestämistä, kirjanpidon ja tilinpäätöksen yleistä asianmukaisuutta, johdon saamien etuuksien ja lähipiiritoimien asianmukaisuutta sekä jäsenten yhdenvertaisen kohtelun toteutumista. Yhdistyksen hallitus on vastuussa toiminnantarkastajan avustamisesta ja siitä, että toiminnantarkastaja saa nähtäväkseen yhdistyksen tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja muut dokumentit sääntöjen mukaisessa aikataulussa.

Toiminnantarkastajalla on oltava hyvä taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus. Hänen tulee olla vapaa kertomaan mielipiteensä ulkopuolisista tekijöistä riippumatta. Tämän vuoksi toiminnantarkastajana ei voi olla yhdistyksen hallituksen jäsen tai toimihenkilö. Yhdistyksen jäsen voidaan yleensä valita toiminnantarkastajaksi. Toiminnantarkastajana ei kuitenkaan voi olla oikeushenkilö tai alaikäinen, konkurssissa oleva eikä muu toimintakelpoisuudeltaan rajoitettu henkilö. 

Tilintarkastaja: Yhdistykseen on valittava tilintarkastaja, jos yhdistyksen taseen loppusumma on yli 100 000,00 EUR, kokonaistuotot ovat yli 200 000 EUR tai yhdistyksen palvelussa on keskimäärin enemmän kuin kolme henkilöä. Yhdistys voi olla tilintarkastusvelvollinen myös siinä tapauksessa, jos se vastaanottaa suurta rahoitusta. Kokonaistuottoihin ei lasketa yhdistyksen saamia yleisavustuksia. Jos kyseiset rajat eivät ylity yhdistykselle valitaan ainoastaan toiminnantarkastaja ja ammattimaista tilinpäätöstä ei tehdä.

 

Yhdistyksen päätäntävalta

 

Vuosikokous: Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous käyttää yhdistyksessä ylintä päätäntävaltaa. Jäsenistö on kutsuttava paikalle sääntöjen määrittämän aikataulun mukaan, esimerkiksi kaksi viikkoa ennen kokouspäivämäärää. Yhdistyksen jäsenet eivät kuitenkaan ole yhdistykselle vastuussa tekemistään päätöksistä. Sääntömääräisiä kokouksia voi pitää vuodessa joko yhden tai kaksi.

Jos kokouksia pidetään yksi, käsitellään samassa kokouksessa yhdistyksen toimintasuunnitelma ja budjetti sekä edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös. Jos dokumentit hyväksytään, edellisen vuoden hallitukselle myönnetään vastuuvapaus. Jäsenet valitsevat tämän jälkeen uuden hallituksen, puheenjohtajan sekä toiminnantarkastajan. Jos vuosikokouksia pidetään kaksi kappaletta, käsitellään kevätkokouksessa yleensä tilinpäätös ja toimintakertomus. Syyskokouksessa puolestaan käsitellään toimintasuunnitelma ja budjetti sekä valitaan yhdistykselle uusi hallitus, puheenjohtaja ja toiminnantarkastaja.

Hallitus: Hallitus käyttää hallintovaltaa ja on päätöksistään vastuussa yhdistykselle. Hallitus valmistelee toimintasuunnitelman ja seuraavan vuoden budjetin vuosikokousta varten. Kun vuosikokous on hyväksynyt ne, hallituksen pitää toimeenpanna suunnitelma. Hallituksella ei kuitenkaan ole yleistoimivaltaa ja se toteuttaa ainoastaan yhdistyksen määrittämiä suunnitelmia. Hallitus ei voi omatoimisesti muuttaa vuosikokouksessa hyväksyttyjä sääntöjä, toimintasuunnitelmaa tai budjettia miltään osin.

Hallituksen kokoukset: Hallituksen kokoukset ovat vapaamuotoisia ja hallitus päättää itsenäisesti tavan toimia, ellei säännöissä muuten ole määritelty. Hallitus ohjaa yhdistyksen toimintaa toimintasuunnitelman mukaan ja tekee käytännön päätökset yhdistyksen toiminnasta.

Hallituksen jäsenten moraaliset velvoitteet: Jäsenillä on velvollisuus tutustua yhdistyksen perustehtävään, sääntöihin, historiaan ja pitkän aikavälin suunnitelmiin. Lisäksi hallituksen tulisi tuntea edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio. Moraaliset velvoitteet täyttävä luottamushenkilö pitää kiinni luvatusta. Kriittisinkään tarkkailija ei löydä hänen toimistaan arvostelun aihetta.

 

Kenellä on vastuu?

 

Yhdistyksen luottamushenkilöillä, eli hallituksella ja toimihenkilöillä, on vastuu yhdistyksen toiminnasta ja tekemistään päätöksistä. Yhdistyksen jäsenillä ei ole vastuuta yhdistyskokouksessa tekemistään päätöksistä. Luottamushenkilö voidaan erottaa toimestaan, mikäli luottamus häneen päättyy. Erottamisesta päättää sama toimielin, joka on luottamushenkilön valinnut. On hyvä huomioida, että yhdistyksen toimihenkilöä, eli työntekijää, ei voida erottaa samaan tapaan, vaan häntä koskee työlainsäädäntö ja muut sopimusmääräykset.

Yhdistyksen hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt ovat henkilökohtaisesti vahingonkorvausvelvollisia, mikäli ovat tahallaan tai huolimattomuudellaan aiheuttaneet yhdistykselle vahingon. Jos vahingon on aiheuttanut useampi henkilö, he vastaavat sekä omasta että muiden puolesta korvauksista.

Toiminnantarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa. Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 51 pykälässä.

Hyvässä taloushallinnossa taloudellisista päätöksistä on aina pöytäkirjamerkintä ja jokaisesta hankinnasta löytyy kuitti. Budjetointi on realistista ja yhdistyksellä on toiminnantarkistaja sekä osaava taloudenhoitaja tai kirjanpitäjä. Yhdistyksen hallitus on kollektiivisesti vastuussa taloushallinnon ja kirjanpidon lainmukaisuudesta ja tilinpäätöksen valmistumisesta ajallaan. Kirjanpito tulee toteuttaa kahdenkertaisesti. Pienissä yhdistyksissä sen tekee taloudenhoitaja ja suuremmissa yhdistyksissä ammattikirjanpitäjä. Kuitteja arkistoidaan kuusi vuotta ja muita tilinpäätösdokumentteja kymmenen vuotta.

Jäsenistöllä on yhdistyskokousten kautta taloudellinen valta.  Yhdistyskokouksessa päätetään talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta ja hallitus ainoastaan toteuttaa jäsenistön tahtoa tehdessään taloudellisia päätöksiä. Hyvin hoidettu taloushallinto on edellytys avustusten ja rahoituksen saamiselle. Hyvään taloushallintoon kuuluu tiivistettynä:

  1. Toimintasuunnitelma ja talousarvio
  2. Päivittäinen kirjanpito, päätökset ja arkistointi
  3. Tilinpäätös ja toimintakertomus
  4. Toiminnantarkastus
 

Toimintasuunnitelma ja talousarvio

Yhdistys tekee joka vuosi tulevalle vuodelle kirjallisen toimintasuunnitelman ja talousarvion, jotka hyväksytään yhdistyksen sääntömääräisessä vuosikokouksessa.  Toimintasuunnitelma kuvaa selkeästi yhdistyksen toimintaa. Talousarvio perustuu toimintasuunnitelmaan ja kertoo tulevaisuuden suunnitelmista numeroina. Toimintasuunnitelma ja talousarvio ovat linjassa keskenään ja ohjaavat vuositasolla yhdistyksen toimintaa.

 

Yhdistyksen kirjanpito

Yhdistyksen kirjanpito tehdään käyttäen kahdenkertaista kirjanpitoa. Kahdenkertaisessa kirjanpidossa tulot ja menot tulee merkitä kirjanpitotileille ja vastatileinä käytetään tase-tilejä (kuten pankkitili ja käteisvarat). Kirjanpidon kirjaukset voi tehdä suorite- tai maksuperustaisesti. Suosimme käyttämään maksuperustaista kirjanpitoa, jossa tulot ja menot kirjataan kirjanpitoon sille päivälle, jolloin tapahtuma on tapahtunut. Kirjanpidon avuksi on useita ilmaisia ohjelmia. Käytetyin ja suositelluin niistä on Kitupiikki.

 

Tilinpäätös ja toimintakertomus

Tilinpäätös tehdään tilikauden päätyttyä. Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta tilanteesta. Tilinpäätöksen tulee olla verrattavissa edellisen vuoden tilinpäätökseen sekä tilinpäätösvuoden talousarvioon ja toimintakertomukseen.

Toimintakertomus kertoo kaiken oleellisen kuluneesta vuodesta. Sen sisältöä tulee voida verrata toimintasuunnitelmaan ja tilinpäätöksen lukuihin.

 

Toiminnantarkastus

Toiminnantarkastuksessa käydään läpi yhdistyksen tilit, varojen käyttö ja hallinto. Se suoritetaan yhdistyksen toimintaan nähden riittävässä laajuudessa. Toiminnantarkastaja kirjoittaa yhdistyksen vuosikokoukselle toiminnantarkastuskertomuksen, -muistion sekä -pöytäkirjan. Toiminnantarkastuspöytäkirjaan kirjataan taloushallinnon puutteet, jotka tulisi korjata välittömästi. Toiminnantarkastusmuistioon kirjataan yleisiä huomioita ja puutteita, jotka tulisi huomioida seuraavassa tilinpäätöksessä. Hallinnon tarkastuksessa selvitetään, onko hallinto yleisesti ottaen asianmukaisesti järjestetty ja kohdellaanko jäseniä yhdenvertaisesti yhdistyksen toiminnassa.

 

Lisätietoa

Yhdistyksen taloushallinnon perusteet – Yhdistyksen talousopas: Eurot ojennukseen, Ossi Viljakainen 2019

Opas yhdistyskirjanpitoon – Yhdistysneuvoja.fi 

Hanketyö ei ole yhdistyksen perustoimintaa vaan uusi projekti, jonka tavoitteena on aikaansaada muutos joko kotimaassa tai ulkomailla. Se on prosessi, jolla on selkeästi määritelty alku ja loppu sekä määrätietoisesti asetetut tavoitteet. Yleensä hankkeiden maksimipituus on noin neljä vuotta. Hankkeen toteutus vaatii yleensä ulkoista rahoitusta ja yleistieto rahoittajakentästä on hyvä olla hallussa jo ideointivaiheesta lähtien. Rahoittajat tarjoavat avustuksia hyvin erilaiseen toimintaan, minkä lisäksi hakuajat ja rahoitusten suuruus vaihtelevat merkittävästi. Tieto rahoittajista tukee myös ideointia, koska se antaa tietoa, millainen hanke olisi mahdollista toteuttaa.

 

Hankkeen suunnittelun vaiheet

 

Hankkeen ideointi ja suunnittelu. Koska hankkeen tavoitteena on muutos, tulee hankkeen idean vastata muutostarpeeseen. Ensimmäinen vaihe on löytää tarve sekä idea, jonka avulla muutos on mahdollinen. Ideointiin kuuluu olennaisena osana myös toimintaympäristön kartoitus sekä kohderyhmän – eli toiminnan hyödynsaajien – hahmottelu. Ideoinnin jälkeen aloitetaan hankkeen suunnittelu, joka kannattaa toteuttaa kohderyhmän, yhteistyökumppanien ja yhdistyksen työntekijöiden yhteisenä projektina. Hankesuunnitelma kertoo hankkeesta oleelliset tiedot ja vastaa kysymyksiin:

  • Miksi?
  • Kenelle?
  • Mitä tavoitellaan?
  • Miten?
  • Mitä sitten?
  • Millä resursseilla?
  • Miten mitataan?

Hankkeen suunnittelun aikana laaditaan myös tarkka ja yksityiskohtainen budjetti eli tulo- ja menoarvio hankkeen kuluista. Budjetin ja hankesuunnitelman tulee vastata toisiaan. Suunnitteluvaiheessa kannattaa myös kartoittaa rahoittajavaihtoehdot. Rahoittajien toimintatavat vaihtelevat suuresti, mistä johtuen seuraavat asiat on hyvä selvittää:

  • Millaisia rajoituksia ja vaatimuksia rahoittaja on asettanut hankkeelle?
  • Vaaditaanko omarahoitusosuutta?
  • Onko järjestölle asetettu kelpoisuusvaatimuksia, esim. toiminta jollakin maantieteellisellä alueella tai toimialalla?
  • Maksaako rahoittaja tuen suunnitelman mukaisesti etukäteen vai kuitteja vastaan jälkikäteen?
  • Onko yhdistyksellä resursseja ja osaamista hallinnoida hanketta laadukkaasti?
  • Mitkä ovat hankkeen seurannan ja arvioinnin raportointivaatimukset?
 

Millainen on hyvä hankehakemus?

 

Hankehakemuksen kirjoittamiseen kannattaa varata paljon aikaa. Lisäksi rahoittajan toimintatavat on hyvä selvittää hyvissä ajoin: hakuajat sekä hakemus- ja budjettilomakkeet vaihtelevat rahoittajan mukaan. Ennen hakemuksen lähettämistä se on hyvä antaa luettavaksi vaikka työkaverille, toiselle järjestölle sekä asiaa tuntemattomalle henkilölle. Kommentit auttavat muokkaamaan hakemusta mahdollisimman selkeäksi. Hyvässä hankehakemuksessa:

  • Kohderyhmä on selkeästi määritelty ja rajattu
  • Tarve on konkreettisesti ja tiiviisti kuvattu sekä perusteltu
  • Tavoite on selkeä, mitattava ja realistinen kuvaus siitä muutoksesta, joka halutaan saavuttaa hankkeen aikana
  • Toimenpiteet ovat tarkasti määriteltyjä ja tavoitteen mukaisia
  • Hankkeen seuranta ja arviointi on suunniteltu
  • Hankkeen kannalta tarpeelliset kumppanit ovat sitoutuneet mukaan
  • Budjetti on hankkeen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin nähden perusteltu ja kohtuullinen
  • Hankkeella on suunnitelma toiminnan jatkumisesta ja vakiinnuttamisesta sekä tulosten levittämisestä
 

Hankkeen toteutus – muista seuranta ja arviointi

 

Myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen alkaa hankkeen toteutus. Aiemmin laadittu hankesuunnitelma toimii samalla hyvänä projektin johtamisen työkaluna. Hankkeen sisältö aikataulutetaan selkeiksi tehtäviksi. Samalla määritellään kullekin toimenpiteelle vastuuhenkilö. Aikataululle kannattaa tehdä selkeä vuosikello, jonka avulla voidaan myös seurata hankkeen etenemistä. Hankkeen toiminnasta on hyvä kertoa myös muille eli suunnitella ja toteuttaa hankkeen viestintää. Myös rahoittajilla on viestintää varten oma ohjeistuksensa.

Hankkeen säännöllinen seuranta ja arviointi ovat välttämättömiä. Ne mahdollistavat oppimisen ja kehittämisen. Myös rahoittajat velvoittavat seuraamaan hankkeen etenemistä sekä raportoimaan siitä. Hankkeen seuranta tulee aloittaa heti hankkeen alussa. Rahoittajien raportointikäytännöt ja lomakkeet eroavat toisistaan merkittävästi. Muista myös, että hankerahoitusta saa käyttää vain sovittuna ajankohtana ja ennalta määrättyyn tarkoitukseen, ei yhdistyksen muuhun toimintaan.

 

Hankesanasto

 

Tarve: Tiivis ja konkreettinen kuvaus siitä, miksi hakemaasi toimintaa tai hanketta tarvitaan kohderyhmän ja toiminta-alueen näkökulmasta. Tarve ei saa liikkua yleisellä tasolla ja sen pitää perustua hyvään lähdetietoon.

Kohderyhmä: Taho tai tahot, joille toimintaa aiotaan järjestää. Huomioi määrät ja se, kuinka monta ihmistä kohderyhmästä aiotaan tavoittaa?

Tavoite: Asiantila tai muutos, joka halutaan saavuttaa juuri tämän toiminnan avulla suhteessa esitettyyn tarpeeseen. Hyvä tavoite on mahdollista saavuttaa määrätyn aikataulun puitteissa sekä suunniteltujen toimenpiteiden avulla. Se on selkeästi määritelty, realistinen sekä mitattavissa. Luo tavoitteille käytännönläheiset mittarit, joiden avulla tavoitteen toteutumista voidaan seurata.

Tuotos: Konkreettinen asia, joka toiminnassa on tehty. Esimerkiksi opas, toimintamalli tai koulutuskiertue.

Tulos: Välittömät asiat, kehitys ja muutos, joita toiminnalla saadaan aikaiseksi. Tulosten tulee olla linjassa tavoitteiden kanssa.

Vaikutus: Asiat ja kehitys, jota toiminnalla saadaan aikaiseksi pitkällä aikavälillä. Tapahtuvat tulosten ansiosta.

Seuranta: Jatkuva tiedon kerääminen, tarkastelu ja hyödyntäminen hankkeen kannalta keskeisissä asioissa.

Arviointi: Hanketta, sen tuloksia ja vaikutuksia koskevan seurantatiedon järjestelmällinen analysointi ja tulkinta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, odotuksiin tai muuhun vertailtavaan tietoon.

Kustannusarvio/budjetti: Laskelma hankkeen tuloista ja menoista.

Mittarit: Konkreettiset ja seurattavissa olevat osoittimet, joiden avulla voidaan arvioida muutosta. Esimerkiksi tapahtumien osallistujamäärät, tai tuotettujen julkaisujen levikki.

Riskianalyysi: Riski on asia tai tapahtuma, joka vaikeuttaa hankkeen onnistumista. Riskianalyysissa arvioidaan hankkeen riskit ja niiden todennäköisyydet sekä merkittävyys. Lopuksi merkittäviin riskeihin määritellään keinot ja toimenpiteet, joilla niihin vastataan.

Juurruttaminen: eli hankkeessa kehitetyn mallin tai hyvän käytännön vakiinnuttaminen.

Keino, prosessi, tehtävät = sisältö ja toteutus: Keinot ovat niitä konkreettisia asioita, joita tehdään tavoitteen toteutumiseksi esim. koulutus tai ryhmätoiminta. Keinot jäsenennetään prosesseiksi eli ajallisesti eteneväksi tehtäväjoukoksi, joka puolestaan aikataulutetaan yksittäisiksi tehtäviksi. Tehtävien aikataulutuksen on hyvä olla mahdollisimman selkeä.

Yhdistyksille on tarjolla hyvin erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. Rahoituskentällä on esimerkiksi pienempiä toiminta- tai toimitila-avustuksia sekä suurempia hankeavustuksia mittavamman projektin toteuttamiseen. Ulkoisen rahoituksen saaminen edellyttää usein, että yhdistyksen toiminta on laadukasta, yhdistys on toiminut ainakin kahden vuoden ajan ja että sen hallinto ja raportointi ovat kunnossa. Yhdistyksen kannattaa kuitenkin panostaa ensin omaan varainhankintaan ja hakea ulkoista rahoitusta vasta, kun perustoiminnan rahoitus on omavaraista.

 

Mitä rahoitus vaatii yhdistykseltä?

 

Hakulomakkeet, hakemiseen liittyvät ohjeet ja hakuajat vaihtelevat eri rahoittajilla. Huomioithan, että rahoitus saattaa tuoda myös uusia velvoitteita, esim. järjestön omien verkkosivujen ja mobiilisovellusten saavutettavuusvaatimukset. Tarkasta ennen rahoituksen hakemista, ovatko yhdistyksen seuraavat dokumentit ajan tasalla:

  • Yhdistyksen säännöt
  • Toimintasuunnitelma ja talousarvio
  • Toimintakertomus ja edellisen vuoden tilinpäätös
  • Toiminnantarkastajan tai tilintarkastajan kertomus
  • Taloushallinnon dokumentit kirjanpitolain mukaisia (esim. kuitit kaikista kuluista)
 

Löydä sopiva rahoittaja

 

Kattojärjestöt, kuten Moniheli ry tai Fingo ry, voivat tarjota jäsenilleen pienimuotoista toiminta-avustusta tai jopa suurempaa hankerahoitusta.

Kaupungit ja kunnat tarjoavat esimerkiksi pienimuotoisia toiminta- ja toimitila-avustuksia. Käytettävissä olevat varat ja hakuprosessit vaihtelevat kaupungista ja vuodesta riippuen. Oman kunnan tai kaupungin avustustilannetta kannattaakin seurata aktiivisesti.

Taike eli Taiteenedistämiskeskus tarjoaa erilaisia apurahoja ja avustuksia rekisteröityneille yhdistyksille. Taiken painopiste on kulttuurin tukeminen. Yhdistysten on mahdollista hakea esimerkiksi festivaaliavustusta taide- ja kulttuuritapahtumiin.

STEA eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus tarjoaa suurempia hankeavustuksia Suomen sosiaali- ja terveyssektorilla toimiville yhdistyksille. Lisäksi STEA:lta on mahdollisuus saada kohdennettua toimintarahoitusta (AK) sekä suurille yhdistyksille kohdennettua yleisavustusta (AY).

Valtio ja ministeriöt tarjoavat esimerkiksi hankerahoitusta ja kansainvälistymispalveluita. Erilaisia rahoituskanavia on esimerkiksi ulkoasiainministeriöllä, työ- ja elinkeinoministeriöllä, Opetushallituksella sekä oikeusministeriön alaisuudessa toimivalla ETNO:lla. Rahoituksen suuruus ja hakukäytännöt vaihtelevat instituutiosta riippuen, joten jokaisen toimintaan kannattaa tutustua erikseen.

Euroopan Unioni tarjoaa ammattimaisesti toimiville yhdistyksille suurempia hankeavustuksia. EU on maailman suurin kehitysyhteistyön rahoittaja, mutta sen hakuprosessit vaativat osaamista. Myös hankehallinnossa on erityispiirteitä, joihin kannattaa tutustua esim. Fingon rahoitusoppaan kautta.

Säätiöt tarjoavat kohdennettuja avustuksia esimerkiksi yhdistyksille sekä tutkimuksille. Suomessa on satoja säätiöitä ja paras paikka selvittää ajankohtaisista hakuprosesseista on Aurora-tietokanta.

Lisätietoa

Lisätietoa rahoittajista – Fingo.fi

Litätietoa rahoituksesta ja sen hakemisesta – Jelli.fi

Hankerahoitushakemisto– Kansalaisyhteiskunta.fi

Maahanmuuttajahankkeiden rahoituslähteitä– Rakennerahastot.fi

Onnistunut varainhankinta vahvistaa yhdistyksen taloudellista tilannetta sekä vähentää riippuvuutta ulkopuolisesta rahoituksesta. Varainhankinnan kehittäminen on aikaa vievää, mutta mahdollistaa parhaimmillaan yhdistyksen toiminnan jatkuvuuden. Varainhankinta myös aktivoi jäseniä – yhdessä tekeminen on hauskaa. On myös hyvä huomioida, että yhdistysten avustukset ja tuet eivät kasva tulevina vuosina ja oman varainhankinnan merkitys korostuu entisestään.
 
 

Varainhankinnan monet keinot

 
Lahjoittajat ja varainkeruukampanjat: Sääntöjen salliessa yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia sen toimintaa tukevilta henkilöiltä. Jos yhdistys ei vetoa lahjoitusten saamiseksi, ei poliisin myöntämää varainkeruulupaa tarvita. Jos yhdistys kuitenkin vetoaa yleisöön ja järjestää esimerkiksi lahjoituskampanjan, on kyse varainkeruusta, johon tarvitaan poliisin lupa. Järjestöt tarvitsevat poliisin myöntämän varainkeruuluvan aina, kun yhdistys toteuttaa vastikkeettoman varainkeruukampanjan. Vastikkeettomuus tarkoittaa, että yhdistys vetoaa yleisöön lahjoitusten – eli vastikkeettomien varojen – keräämiseksi. Rahankeruulain muutos mahdollistaa pienkeräysten kevyemmän toteuttamisen maaliskuusta 2020 alkaen.
 
Jäsenmaksut: Vaikuttavaa työtä toteuttava yleishyödyllinen yhdistys voi saada helposti satoja jäseniä. Tässä tapauksessa jäsenmaksut ovat erinomainen varainkeruukeino. Yhdistyksellä kannattaa olla käytössä myös tukijäsenyys, jonka kautta ihmiset voivat maksaa suuremman jäsenmaksun.
 
Pop-up-ravintolat: Yhdistys voi toteuttaa vuodessa 12 pop-up ravintolaa ilman, että sitä lasketaan liiketoiminnaksi. Pop-up-ravintoloita voi järjestää itsenäisesti tai suurempien tapahtumien, kuten ravintolapäivän, yhteydessä. Lue lisätietoa elintarvikelain asetuksista pop-up ravintoiloihin liittyen.  ja siitä, miten ravintolapäivään osallistumisessa onnistuu.
 
Tuotemyynti: Perinteisiä tuotemyynnin keinoja ovat esimerkiksi kirpputorit ja tavarakeräykset. Yhdistyksen kannattaa kuitenkin miettiä tarkasti, millaisia tuotteita myydään. Nimikkotuotteet eivät välttämättä myy hyvin, jos järjestö ei ole todella tunnettu. Toisaalta hyvin suunnitellut käyttötavarat, esimerkiksi t-paidat, voivat olla yhdistykselle tuottoisia. Myytävien tuotteiden kohdalla yhdistyksen tulee tietää tuotemyynnin mahdollisesti verotuksesta. On myös huomioitava, että elinkeinotulo ja muu varainhankinnan tulo on kirjattava erikseen kirjanpidossa.
 
Yritysyhteistyö: Yritykset voivat tukea yhdistyksiä suoraan lahjoituksilla, tarjota yhdistyksen jäsenille alennuksia tai muita etuja. Yhteistyö voi olla myös aivan jotain muuta. Yritys ja yhdistys voivat esimerkiksi lanseerata nimikkotuotteen, jonka myyntitulot jaetaan toimijoiden välillä. Yritysyhteistyö tukee parhaimmillaan yhdistyksen tavoitteita, taloudellista tilannetta ja näkyvyyttä.
 
Palvelumyynti: Kaupungit, yritykset, TE-toimistot ja muut yhdistykset voivat ostaa yhdistyksen tuottamia palveluita. Yleisimmin yhdistykset tarjoavat esimerkiksi tulkkauspalveluita, kotouttavaa- tai työllisyystoimintaa. Yhdistyksen myymät palvelut ovat lähtökohtaisesti melkein aina elinkeinotoiminnaksi laskettavia palveluita ja täten niistä tulisi tilittää myös arvonlisävero tilanteessa, jossa elinkeinotoiminnan tulot ylittävät 10 000 euroa vuodessa.
 

Lisätietoa

Yhdistysten palvelumyynti – Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen opas

Yhdistysten viestintätarpeet vaihtelevat valtavasti esimerkiksi jäsenmäärästä ja kohderyhmästä riippuen. Jokaisella yhdistyksillä on kuitenkin lakisääteinen velvollisuus tiedottaa jäseniään vuosikokouksesta. Sisäisestä viestinnästä ovat vastuussa kaikki yhdistyksessä toimivat ja sen tavoitteena on sujuva tiedonkulku. Ulkoinen viestintä rakentaa kuvaa yhdistyksestä ja sen toiminnasta. Selkeä viestintä tekee yhdistyksen tunnetuksi sekä inspiroi jäseniä ja vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Yhdistyksen hyvä maine voi myös edesauttaa avustusten saamista.

 

Ulkoinen viestintä: määrittele tavoitteet, kohderyhmät ja kanavat

 
  • Arvioi rehellisesti yhdistyksen voimavarat. Onko yhdistyksellänne viestintävastaava vai useita aktiiveja, jotka jakavat työtaakan? Miten suuri viestinnän budjetti on?
  • Kirkasta viestinnän tavoitteet. Ovatko niitä esimerkiksi tunnettuuden lisääminen, uusien jäsenten ja vapaaehtoisten tavoittaminen, keskustelun herättäminen vai kenties brändin rakentaminen uskottavana vaikuttajana ja hyvänä yhteistyökumppanina?
  • Määrittele ja rajaa viestinnän kohderyhmät. Esimerkkejä kohderyhmistä ovat nykyiset ja potentiaaliset jäsenet, vapaaehtoistoimijat ja yhteistyökumppanit.
  • Mieti, millainen viestintä on kohderyhmällesi kiinnostavaa ja hyödyllistä. Onko se tilastoihin perustuva faktatieto, toiminnasta kertominen vai aivan jotain muuta?
  • Selvitä, mistä kohderyhmän tavoittaa ja viesti siellä, missä he ovat. Mitä viestintäkanavia he seuraavat ja millaista tietoa etsivät? Printtimedia, Instagram, Twitter, verkkosivut, tapahtumat tai kohtaamispaikkojen ilmoitustaulut ovat hyviä esimerkkejä erilaisista viestintäympäristöistä.
 

Tee viestinnälle suunnitelma ja tartu ajankohtaisiin teemoihin

 

Suunnittele viestinnän sisältö ja aikataulu edellisten määrittelyjen pohjalta: Mitä ja missä viestitään? Mikä on aikataulu? Ketkä ovat viestinnän vastuuhenkilöt?

Hyvä viestintä on suunnitelmallista: viesti valituilla viestintäkanavilla säännöllisesti ja pidä verkkosivut päivitettyinä. Esitä asiat lyhyesti ja selkeästi ja valitse aihepiirit sekä viestintätyyli niin, että ne herättävät ihmisissä tunteita sekä inspiroivat toimimaan. Viestinnän sisällöissä tärkeitä ovat ihmiset, tarinat, ajankohtaisuus ja tiedon oikeellisuus. Muista tykätä, jakaa ja kommentoida myös muiden julkaisuja sosiaalisessa mediassa. Aktiiviset keskustelijat huomataan, joten osallistumalla lisäät yhdistyksesi näkyvyyttä.

Tuo esiin myös järjestösi saavutuksia. Kuvat ja videot lisäävät viestinnän kiinnostavuutta ja ne kertovat myös paljon yhdistyksen toiminnasta. Muista kuitenkin pyytää lupa kuvaamiseen tapahtuman osallistujilta. Viestinnässä voi hyödyntää myös kuvapankkien maksuttomia kuvia.

 

Viestinnän työkaluja ja lisätietoa

 

Pixabay, Pexels, Unsplash – Maksuttomat kuvapankit 

Canva – Maksuton ohjelma markkinointi- ja somekuvien tekoon

Mailchimp – Maksuton ohjelma uutiskirjeen tekemiseen

Ohjeistus yhdistyksen viestintään ja markkinointiin – Jelli.fi

Työkalupakki järjestöjen viestintään – STEA.fi

Yhdessä tekeminen on järjestötoiminnan ydin: aatteellisten yhdistysten toiminta perustuu siihen, että samanhenkiset ihmiset tekevät töitä yhteisen päämäärän eteen. Arvoihin perustuva työ houkuttelee myös muita mukaan ja usein aktiiviset vapaaehtoiset ovat tärkeä osa yhdistysten toimintaa. Vapaaehtoistyön täytyy olla merkityksellistä ja motivoivaa. Se voi tarjota esimerkiksi arvokasta työkokemusta, laajentaa verkostoja tai vahvistaa ammatillista osaamista. Jokainen voi tehdä vapaaehtoistyötä, mistä johtuen erilaisia tapoja tehdä ja toteuttaa vapaaehtoistöitä on yhtä paljon kuin innokkaita osallistujia.

 

Kymmenen kohdan lista vapaaehtoistyön organisointiin

 
  1. Haastattele vapaaehtoisia. Miksi he haluavat tehdä vapaaehtoistyötä? Mitä he haluavat oppia tai saada aikaan? Kuinka usein he voivat tehdä vapaaehtoistyötä?
  2. Suunnittele toimintaa yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Jaa tietoa yhdistyksen toiminnasta, arvoista ja tavoitteista.
  3. Määrittele vapaaehtoistehtävät ja tee niistä houkuttelevia. Yhdistyksellä kannattaa olla tarjolla myös lyhytaikaisia tehtäviä.
  4. Järjestä vapaaehtoiselle perehdytystä sekä tarvittaessa koulutusta.
  5. Mikäli yhdistyksessä on työntekijöitä, määrittele työntekijöiden ja vapaaehtoisten roolit ja tehtävät. Vapaaehtoisen ei kuulu hoitaa työntekijälle kuuluvia tehtäviä.
  6. Huolehdi vapaaehtoisten vakuutuksista. Yleisiä esimerkkejä ovat ryhmätapaturmavakuutus tai talkoovakuutus.
  7. Voit allekirjoittaa epämuodollisen sopimuksen vapaaehtoisen kanssa. Tarvittaessa voitte sopia myös vaitiolovelvollisuudesta.
  8. Nimeä vapaaehtoisille yhteyshenkilö.
  9. Vapaaehtoisille voi myös perustaa vapaamuotoisen keskusteluryhmän esimerkiksi Facebookissa tai WhatsAppissa. Muistathan kuitenkin tietosuojakysymykset.
  10. Tue ja kannusta vapaaehtoisia. Kerää palautetta ja kehitä toimintaa yhdessä vapaaehtoisten kanssa. 
 

Lisätietoa

Vapaaehtoistyö Suomessa -opas maahanmuuttajalle – VETY:n opas vapaaehtoistyöstä

Onnistunut vapaaehtoistoiminta. Opas toiminnan kehittäjälle – VETY:n opas vapaaehtoistyön kehittämisestä

Vapaaehtoistyön opas – Nuorisoseurojen opas vapaaehtoistyöstä

Artikkeli vapaaehtoisten rekrytoinnista – Toimeksi.fi

Vapaaehtoistoiminnasta iloa monille. Hyvinvointia tukevan vapaaehtoistyön vastuut ja käytännöt – Sitra, 2015

Onnistunut yhteistyö lisää yhdistystoiminnan vaikuttavuutta. Yhteistyökumppaneita kannattaakin etsiä aktiivisesti samankaltaisten teemojen parissa toimivien yhdistysten, yritysten tai muiden toimijoiden joukosta. Onnistunut yhteistyö on sellaista, jossa molemmat osapuolet antavat ja saavat. Prosessi kannattaa aloittaa tutustumalla yhteistyökumppaniin. Hyvä pohjatyö rakentaa luottamusta toimijoiden välillä sekä opettaa osapuolten erilaisista toimintatavoista. Yhteistyön alkumetreillä on hyvä selvittää ovatko toimijoiden arvot tarpeeksi lähellä toisiaan sekä kirkastaa yhteistyön tavoitteet. Lisäksi on hyvä käydä läpi, mitä annettavaa kumppaneilla on toisilleen, arvioida rehellisesti käytettävissä olevat resurssit sekä määrittää selkeä työnjako. Ennen yhteistyön aloittamista kannattaa pohtia:
 
  • Miten yhteistyö tukee järjestösi strategiaa?
  • Missä asiassa yhteisöltäsi löytyy faktatietoa, arjen asiantuntemusta tai muuta erityistä osaamista?
  • Millaisesta yhteistyöstä olisi kohderyhmälle merkittävää hyötyä?
  • Ketkä kaikki toimivat aiheen parissa toiminta-alueellasi?
  • Mitä sellaista yhteisösi pystyy antamaan, jota kukaan muu ei pysty?
 

Yhteistyön muodot ja hyödyt

 
Tapahtumayhteistyö: Tapahtumien järjestäminen on yksi yhdistysten tavanomaisimpia yhteistyön muotoja. Yhteistyökumppanin kanssa voi ideoida aivan uuden tapahtuman tai muita toimijoita voi kutsua mukaan yhdistyksen omiin tapahtumiin. Hyödyt: monipuolisempi tapahtuma, resurssien jakaminen, laajempi markkinointi, enemmän osallistujia.
 
Yhteistyö vaikuttamisessa: Yhdistyksillä on merkittävä rooli suomalaisessa demokratiassa ja on tärkeää, että kansalaisyhteiskunnan ääni tulee kuulluksi. Vaikuttamista kannattaakin aktiivisesti tehdä yhdessä muiden kanssa vastuun jakamiseksi. Hyödyt: vaikuttamisen uskottavuus, laajempi osaaminen, suuremman joukon ääni kuuluu paremmin.
 
Tiedonvaihto: Yhteiskunta on jatkuvassa murroksessa. Aktiivinen tiedonvaihto helpottaa tilannekatsausten toteuttamista ja oman työn suunnittelua. Hyödyt: ajankohtainen tieto kohderyhmästä, muiden organisaatioiden toiminnasta sekä toimintakentästä.
 
Yhteistyö verkostossa: Yksittäisten yhteistyökumppaneiden lisäksi yhdistykset voivat osallistua useiden toimijoiden yhteistyöverkostoon. Toimiva yhteistyöverkosto ei ole hierarkkinen ja toimijoiden yhteiset tarpeet on tunnistettu sekä tavoitteen määritelty. Sen toimintakulttuuri on yhtenäinen ja osapuolten välillä vallitsee luottamus Hyödyt: avoin vuorovaikutus, tiedonvaihto,
 
Yritysyhteistyö: Yhteistyö yritysten kanssa on erittäin hyödyllistä erityisesti varainkeruun kannalta. Yritykset voivat esimerkiksi tarjota etuja yhdistyksen jäsenistölle. Yrityksen kanssa voi luoda myös esimerkiksi yhteistuotteita, joiden voitosta tilitetään osuus yhdistykselle. Hyödyt: konkreettinen taloudellinen hyöty, näkyvyys, uudet toimintamuodot.
 
Strateginen yhteistyö: Strateginen yhteistyö on pidemmän aikavälin tavoitteellista yhteistyön rakentamista. Usein sillä pyritään vahvistamaan järjestön osaamista tai uskottavuutta toimijana. Strategisen yhteistyön päämääränä voi olla myös toiminnan uusi taso tai tapa. Hyödyt: kaikki oppivat uutta ja saavat toiselta osapuolelta jotain sellaista, jota eivät voisi saada muualta. Mahdollinen rahoituksen hakeminen yhdessä.
 
 

Lisätietoa

Artikkeli hyvän yhteistyön aineksista – Kotiseutuliitto.fi

Artikkeli verkostoyhteistyöstä – Toimeksi.fi

Vinkkejä verkostotyöhön – Soste.fi

Esimerkkejä kunta-järjestöyhteistyöstä – Innokylä.fi