Mistä hyvä pienkeräys on tehty?

Kahvikuppi, vihko, kynä ja tabletti pöydällä.

Keväällä tulee täyteen vuosi uuden rahankeräyslain käyttöönotosta. Merkittävin muutos laissa oli nopean ja melko vähällä byrokratialla toimivan pienkeräyksen mahdollistaminen sekä yhdistyksille että rekisteröimättömille ryhmille. Viime vuonna järjestettiin jo vähintäänkin kymmeniä, ellei satoja pienkeräyksiä, joiden onnistuminen on vaihdellut paljon. Tässä blogissa perkaamme hyvän pienkeräyksen onnistumisen saloja.

Keräyskohteen valinta

Keräyskohteen valinnalla on suuri merkitys keräyksen tuottavuuden kannalta. Perinteisiä menestyjiä rahankeräyksissä ovat eläinsuojeluyhdistykset, joilla on suuri ja sitoutunut joukko seuraajia. Koronavuoden aikana hyvää menestystä on saatu myös keräämällä rahaa nuorten harrastustoimintaan ja erilaisiin koronaan liittyviin tukikampanjoihin.

Uusi vasta aloittanut yhdistys pysty ei välttämättä pysty keräämään rahaa yleistoimintaansa, jos toiminta ei ole jo ennalta laajasti tunnettua.  Poikkeuksen muodostavat yhdistykset, joiden uusi toimintaidea kerää heti ympärilleen suuren määrän ihmisiä.  Yhdistyksessä kannattaakin miettiä onko oma toiminta niin tunnettua, että siihen löytyy lahjoittajia. Vaihtoehtona on, että yhdistyksen yleiseen toimintaan keräämisen sijaan varoja kerätään johonkin konkreettisempaan kohteeseen.

Mikäli yhdistys päätyy keräämään rahaa yleistoimintaansa, on keräyksessä hyvä esitellä toiminnan sisältöjä ja tuloksia tarkkaan sekä kertoa lahjoittajille mitä eri lahjoitussummilla voidaan saada aikaan. Esimerkiksi yhdistyksen kerätessä rahaa orpokodin ruoantuotannon tehostamiseen, voi yhdistys käyttää esimerkkeinä ostettavien eläinten hintoja tai lahjoitussumalla saatavaa viljelyalan määrää. Näin lahjoittaja voi arvioida lahjoitussumman vaikutuksia keräyskohteessa.

Paikallisuus vetoaa lahjoittajiin

Pienkeräys antaa mahdollisuuden myös uusien ideoiden toteuttamiseen. Koronavuoden aikana keräyskohteet keskittyivät avustustyöhön, mutta tulevaisuudessa nähdään todennäköisesti enemmän myös paikallisia hankkeita. Kukapa ei haluasi lahjoittaa keräykseen, jonka tavoitteena on mahdollistaa paikallinen taideteos, skeittiramppi, korttelisauna, kukkameri tai vaikkapa kiipeilyseinä.

Paikallisen hankkeen uskottavuudelle on olennaista, että kerääjä on ennalta selvittänyt lupaprosessit esim. rakentamishankkeeseen tai julkiseen tilaan syntyvään taideteokseen. Tämä on hyvä tuoda ilmi myös rahankeräysviestissä sekä mainita tahot, joilta luvat on saatu. Lisäksi mahdollisiin sosiaalisessa mediassa tuleviin kysymyksiin on hyvä vastata nopeasti, jotta ei synny epäselvyyksiä.

Suunnittele kampanjaviestintä ennen keräyksen alkamista

Hyväkään keräyskohde ei tuota rahaa ilman viestintää. Vähimmäisvaatimus on, että keräyksestä kerrotaan yhdistyksen jäsenille ja siitä viestitään yhdistyksen kanavilla. Yhdistyksen jäsenille voi esimerkiksi lähettää keräysviestin ja pyynnön levittää sitä eteenpäin. Valmistele myös itse keräysviesti huolella. Pelkkä ”meillä on käynnissä pienkeräys” ei riitä, vaan keräysviestissä tulee kertoa kohde ja siitä saatavat mahdolliset hyödyt. Myös keräyksen järjestäjän tulee esittäytyä uskottavana viestissä.

Mitä yleisluontoisempi keräyskohde on, sitä laajemmalle yleisölle keräyksestä tulee viestiä. Silloin on tarpeellista saavuttaa suuria yleisöjä myös maksullisen mainonnan kautta. Nämä mainoskulut on hyvä merkitä pienkeräysilmoitukseen, sillä lain mukaan osan keräysvaroista voi käyttää keräyksestä aiheutuviin kuluihin. Moni pienkeräys on ylittänyt myös uutiskynnyksen aktiivisen viestinnän ansiosta. Jos taas kohde on paikallinen, kannattaa keräyksessä keskittyä lähialueella viestintään.

Viestintä on tärkeää myös kampanjan aikana. Yhdistyksen taloudenhoitajan on hyvä seurata keräystilin saldoa ja kertoa siitä keräyksestä vastaaville vapaaehtoisille. Mikäli keräys on lähtenyt hyvin käyntiin, kannattaa siitä viestiä aktiivisesti. Tämä lisää yleensä lahjoituksia, kun keräyksen tavoite näyttää olevan saavutettavissa. On myös hyvä muistaa kiittää lahjoittajia keräyksen jälkeen!

Haasta mukaan yrityksiä

Pienkeräysvalmennuksessamme on muistutettu, että yhdistykset keräisivät listaa tutuista yrityksistä, joille pienkeräyksestä viestitään. Moni yritys on koronavuonnakin tukenut pienkeräyksiä haasteellisesta taloustilanteesta huolimatta. Tähän paras tapa on haastaa keräykseen mukaan niitä yrityksiä, joiden palveluita itse arjessaan käyttää. Esimerkiksi tuttu lounaspaikka tai yökerho voi lahjoittaa rahaa, jos kanta-asiakas kertoo keräyksestä.

Tampereella järjestetyssä Taimen takaisin Kaukajärveen -keräyksessä kahdeksan paikallista yritystä osallistui keräykseen, koska haluavat tukea paikallisen järven kalakantojen kehittämistä. Paikallisessa keräyksessä kannattaakin listata kaikki alueen yritykset ja jakaa vapaaehtoisille viestintävastuu eri yrityksiin. Paikalliset yritykset eivät ole ainoastaan mahdollisia lahjoittajia, vaan kauppojen ja ravintoloiden ilmoitustauluja ja palvelutiskejä voi käyttää myös keräyksestä viestimiseen.

Jokainen rahankeräys opettaa uutta

Lopulta keräys voi tuottaa yhdistykselle muutakin hyvää kuin rahaa. Hyvin toteutettu kampanja voi tuplata tai triplata sometilien seuraajien määrän. Suurempi yleisö helpottaa myös seuraavan keräyksen aloittamista.  Jokainen keräys kartuttaa myös yhdistyksen toimijoiden kokemusta ja seuraavalla kerralla keräys onnistuu jo rutiinilla.

Järjestöhautomo järjestää yhdistyksille pienkeräysvalmennuksia. Valmennus on tarkoitettu monikulttuurisille, maahanmuuttajien perustamille ja etnisten vähemmistöjen yhdistyksille. Valmennus on maksutonta.

Hae mukaan: tuomas.rinne(a)pakolaisapu.fi

 

Tuomas Rinne, järjestöasiantuntija

Kirjoittaa työskentelee Suomen Pakolaisavun Järjestöhautomossa, jossa hän kouluttaa ja konsultoi Järjestöjä yhdistystoiminnan perusasioissa ja mm. varainhankinnassa. Ota yhteyttä.