Mitä rahankeräysuudistus tarkoittaa yhdistyksille?

Koulutuskuva

Uusi rahankeruulaki tulee voimaan 1.3.2020. Käytännössä lakiuudistus keventää paperitöitä sekä luo uuden varainhankinnan keinon: pienkeräyksen. Lue lakiuudistuksen tärkeimmät pointit!

Varainkeruuluvan hakeminen kevenee

Jatkossa rahankeräyslupa myönnetään aina toistaiseksi voimassa olevana. Lisäksi hakemukseen vaadittujen liitetiedostojen määrä vähenee. Esimerkiksi rahankeräyksessä käytettäviä keräystapoja ja niistä aiheutuvia kustannuksia ei enää tarvitse eritellä. Myöskään yhdistyksen toiminnan vakiintuneisuutta tai keräyksen yleisen edun mukaisuutta ei jatkossa arvioida.

Perinteiseen rahankeräykseen tarvitaan kuitenkin jatkossakin lupa, jota voi hakea poliisihallitukselta. Lupaprosessin voi hoitaa poliisin sähköisessä asiointipalvelussa. Viranomainen myös valvoo rahankeräyksiä. Kaikkien rahankeräysluvan saaneiden yhdistysten täytyy tehdä vuosi-ilmoitus, jossa käydään läpi esimerkiksi, miten varat on käytetty. Koska rahankeräyslupa on tulevaisuudessa jatkuva, kerrotaan tulevista keräyksistä vuosisuunnitelman avulla.

Pienkeräys: kerää jopa 20 000 euroa vuodessa

Toinen tärkeä uudistus varainkeruulaissa on mahdollisuus pienkeräykseen. Käytännössä yhdellä pienkeräyksellä voi kerätä varoja 10 000 euroon asti. Pienkeräyksiä saa järjestää vuodessa korkeintaan kaksi ja niiden kesto saa olla pisimmillään kolme kuukautta. Pienkeräyksen paperityö on keveää. Keräyksen aloittamisesta pitää tehdä poliisihallitukselle ilmoitus viisi päivää ennen keräyksen aloittamista. Ilmoituksen voi tehdä poliisin sähköisessä asiointipalvelussa.

Pienkeräys mahdollistaa varainkeruun myös rekisteröitymättömille yhdistyksille. Käytännössä keräyksen voi järjestää vähintään kolmen henkilön muodostama ryhmä. Kolmen hengen ryhmästä vähintään yhden pitää olla täysivaltainen ja muiden 15-vuotiaita. Keräyksen järjestäjien kotikunta täytyy olla Suomessa. Yksityishenkilö ei voi järjestää pienkeräystä.

Yhdistykset mukana lainvalmistelussa

Rahankeräysuudistus tehtiin tiiviissä yhteistyössä yhdistystoimijoiden ja kansalaisaktiivien kanssa. Sisäministeriö työsti lakiuudistusta laajojen kuulemistilaisuuksien pohjalta. Lisäksi kansalaisjärjestöt osallistuivat lakiuudistuksen työpajoihin sekä verkkokyselyihin. Hienoa, että kansalaisyhteiskunnan ääni pääsi kuuluviin!

Lue lisää uudistuvasta rahankeräyslaista Valtioneuvoston sivuilta.