Jade yhteisö on ikääntyvien vieraskielisten hyvinvointia ja osallisuutta edistävä yhdistys. Toiminnan ytimessä on vertaistoiminta, jota vaikuttamistyö täydentää. Suomen Pakolaisavun Järjestöhautomon vaikuttamistyön koulutus ja neuvonta ovat antaneet Jadelle ideoita vaikuttamistyön entistä suunnitelmallisempaan toteuttamiseen. Jaden toiminnanjohtaja Susanna Lehtovaara kertoo vaikuttamistyön merkityksestä yhdistyksen päämäärien saavuttamisessa.
Ikääntyvät vieraskieliset jäävät usein näkymättömiksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujärjestelmän kehittämisessä. Jade yhteisö pyrkii tuomaan heidän ääntään kuuluviin.
– Järjestämme ikääntyville vertaisryhmätoimintaa seitsemällä eri kielellä. Ei ole montaakaan paikkaa, jossa vieraskieliset iäkkäät voisivat kokoontua. Monet eläkeläisten ryhmät ovat avoimia, mutta eivät kuitenkaan saavutettavia, sillä useimmissa ryhmissä puhutaan suomea. Sen vuoksi vieraskielisillä ei ole välttämättä tervetullut olo, Jaden toiminnanjohtaja Susanna Lehtovaara kertoo.
Toisaalta vieraskieliset iäkkäät saatetaan usein nähdä vain kotoutujina, siitäkin huolimatta, että moni on asunut Suomessa vuosikymmeniä. Kyse on moninaisesta ryhmästä, jolla on monenlaisia tarpeita ja taustoja.
Työ ikääntyvien vieraskielisten parissa on Jaden toiminnan ydintä.
– Ryhmätoiminnassa kuulemme, mitä haasteita ikääntyvillä vieraskielisillä on suomalaisessa yhteiskunnassa. Emme voi jättää asiaa siihen, vaan meidän pitää viedä eteenpäin tietoa näistä haasteista, jotta järjestelmä muuttuisi. Vaikuttamistyö mahdollistaa kohderyhmämme aseman parantamisen pitkällä aikajänteellä. Se on sisäänrakennettu toimintamme ideaan, Susanna kertoo.
Yhteistyö avaa uusia mahdollisuuksia vaikuttamistyöhön
Jade yhteisön vaikuttamistyön teemoja ovat ikääntyvien vieraskielisten asema ja osallisuus sekä yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Vaikuttamistyötä toteutetaan Jadessa järjestämällä koulutuksia sote-alan ammattilaisille, pitämällä puheenvuoroja seminaareissa ja tilaisuuksissa
Jotta pienen yhdistyksen toiminta olisi mahdollisimman tehokasta, Jade on yhdistänyt voimansa muiden pienten järjestöjen kanssa.
– Koronakeväänä 2020 perustimme monikulttuurisen vanhustyön yhteenliittymän, edunvalvonnan ja vaikuttamistyön ryhmän. Olemme yhdessä tehneet lausuntoja lakiluonnoksiin ja ottaneet kantaa kuntien tekemiin linjauksiin. Jokaisella järjestöllä on pienet resurssit, mutta yhdessä voimme saavuttaa suuria asioita, Susanna iloitsee.
Ryhmän onnistumisiin kuuluu Ikääntymisen monet kasvot -valokuvanäyttely, joka on kiertänyt ympäri Suomea jo pari vuotta. Kun näyttely on avautunut uudella paikkakunnalla, siitä on seurannut keskustelua ikääntyvien vieraskielisten tilanteesta.
Onnistumisia ei ole aina helppo ennustaa, sillä ne johtuvat monesta tekijästä.
Valokuvanäyttely sai alkunsa valokuvataiteilija Satu Juvosen aloitteesta. Pohjatyö vei paljon aikaa, mutta näyttely tuottaa tuloksia monen vuoden ajan.
– Vaikuttamistyön tuloksilla on pitkät juuret. On jännittävää nähdä, minne ne johtavat, sanoo Susanna.
Entistä strategisempaa vaikuttamistyötä
Jaden vaikuttamistyössä on tapahtunut myös kehitystä vuosien varrella. Yhdistys on tullut entistä tunnetummaksi ja saanut kutsuja eri tilaisuuksiin. Myös vaikuttamistyön osaaminen on vahvistunut.
– Aluksi ajattelimme, että kannattaa tavata kansanedustajia. Mutta haluammeko vaikuttaa lakeihin vai niiden toimeenpanoon? Ikääntyvien haasteet ovat lähempänä kuntia ja hyvinvointialueita, joissa lakeja pannaan toimeen. Lait turvaavat iäkkäiden oikeuksia hyvin, mutta palvelujärjestelmässä on paikallistasolla esteitä niiden toteutumiselle. Olemme oppineet kohdentamaan toimintaamme paremmin, Susanna kertoo.
Jaden vaikuttamistyö on usein näkymätöntä ja tapahtuu verkostoissa. Se vaatii aikaa ja tulokset nähdään usein vasta pitkän ajan kuluttua. Järjestöhautomon koulutukset ja muu tuki ovat auttaneet Jadea vaikuttamistyön kehittämisessä.
– Olemme päättäneet tehdä vaikuttamistyötä systemaattisemmin ja suunnitelmallisemmin. Ymmärsimme, että vaikuttamistyön suunnitelma kannattaa tehdä pidemmälle aikavälille, esimerkiksi viiden vuoden ajalle. Vaatii useamman vuoden, ennen kuin työ lähtee eteenpäin ja kantaa hedelmää. Nyt suunnittelemme vaikuttamista vuoden 2025 kuntavaaleihin.
Susannan mukaan yksi vaikuttamistyön haasteista on löytää ihmiset, joiden toimintaan halutaan vaikuttaa.
– Ikääntyvien kohtaamat ongelmat ovat moninaisia. Ne voivat koskettaa vaikkapa asumista, omaishoitoa, muistiasioita. Nämä leviävät vahvasti kaupungin palvelurakenteeseen. Pääkaupunkiseudun palvelujärjestelmä on suuri ja on vaikea tietää, keneen kannattaisi olla yhteydessä.
Yhdistysten on Susannan mukaan tärkeää näkyä myös rahoittajien suuntaan muuttuvassa rahoitustilanteessa.
– Järjestöt tekevät tuloksellisesti laadukasta työtä. Ihmiset, jotka eivät muuten pääse ääneen, saavat äänensä kuuluviin meidän kauttamme. Yhdistykset tarvitsevat resursseja toimiakseen ja tukeakseen tavallisia kansalaisia, jotta he olisivat osa yhteiskuntaa. Tarve järjestöjen työlle ei tule lähitulevaisuudessa vähenemään.
Tarvitseeko yhdistyksesi tukea vaikuttamistyön entistä strategisempaan suunnitteluun ja toteuttamiseen? Järjestöhautomo neuvoo ja kouluttaa yhdistyksiä vaikuttamistyön kysymyksissä myös vuonna 2024. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä asiantuntijaamme Tuuli Shinyellaan. Autamme mielellämme!