Yhdistyksen kehityksen kynnysvaiheet

Monikulttuurisella yhdistyskentällä toimii Suomessa satoja järjestöjä. Suurin osa näistä järjestöistä on pieniä, joko hyvin pienillä rahoituksilla tai täysin vapaaehtoisvoimin pyöriviä yhdistyksiä. Lisäksi kentällä toimii myös merkittävä joukko ammattimaisia monikulttuurisia ja maahanmuuttajien perustamia järjestöjä. Järjestöhautomo tukee kaiken kokoisia järjestöjä toiminnan kehittämisessä yhdistyksen eri vaiheissa. Yhdistyksen kehittämisen tavoitteena ei ole välttämättä kasvu, vaan laadukas toiminta, joka vastaa havaittuihin tarpeisiin. Monilla pienilläkin yhdistyksillä on kuitenkin toiveissa laajentaa toimintaansa ja kasvattaa resurssejaan.

Järjestöhautomon tarvekartoituksen (2019) mukaan yhdistysten selkeästi suurin avuntarve liittyy rahoitukseen, ja tukea kaivataan erityisesti avustusten hakemiseen. Rahoituksen haasteet piilottavat kuitenkin monesti alleen erilaisia yhdistyksen perustoiminnan ja hallinnon kehittämistarpeita. Järjestöhautomon työssä on havaittu tiettyjä yhdistyksen kasvun ja kehittymisen kynnysvaiheita, joissa tuki ja sparraus on erityisen tärkeää.

Yhdistyksen perustamisvaiheessa tarvitaan ennen kaikkea tietoa ja opastusta yhdistystoiminnan perusasioissa: mitä yhdistyksen rekisteröimistä varten tarvitaan ja mitä yhdistyksen pyörittäminen käytännössä vaatii. Toisinaan on tarpeen pohtia, onko uuden yhdistyksen perustaminen paras tapa edetä, ja tutustua jo olemassa olevien yhdistysten toimintaan. Myös käytännön asioissa, kuten ilmaisten toimintatilojen etsimisessä, toiminnantarkastajan löytymisessä tai tarvittavien dokumenttien laatimisessa, saatetaan tarvita apua.

Maahanmuuttajataustaisille järjestötoimijoille suomalainen toimintaympäristö ja -kulttuuri sekä rahoituskenttä ovat usein vieraampia. Järjestöhautomo auttaa perehtymään niihin sekä suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan ylipäätään. Suomen kieli tuo myös monelle haasteita, sillä suhteellisen hyvälläkään arjen kielitaidolla ei dokumenttien, sääntöjen, ohjeistusten ja hankehakemusten kanssa selviäminen ole helppoa.

Yhdistyksen perustamisen jälkeen alkaa toinen vaihe eli yhdistystoiminnan vakiinnuttaminen. Vakaa ja elinvoimainen yhdistys tarvitsee runsaasti aktiiveja, vapaaehtoisia ja jäseniä. Tässä vaiheessa on tärkeää, että  aktiivien osaaminen niin yhdistyksen taloudenpidossa kuin yhdistyshallinnossakin vahvistuu. Monesti yhdistykset hyödyntävät Järjestöhautomon neuvontaa useampaankin kertaan,  jotta lainmukaiset talousarviot ja tilinpäätökset, toimintakertomukset ja -suunnitelmat, kirjanpito, toiminnantarkastukset sekä vuosikokoukset saadaan rullaamaan sujuvasti. Myös yhdistyksen omaan varainhankintaan kannattaa tässä kohtaa kiinnittää huomiota, varsinkin jos yhdistys on aikeissa laajentaa toimintaansa.

Kun yhdistyksen perustoiminta pyörii vakaasti, on luotu hyvä pohja järjestön kasvuvaiheelle. Tässä kolmannessa vaiheessa keskiöön nousevat yleensä resurssien kasvattaminen, avustusten hakeminen, varainhankinnan kehittäminen ja toiminnan strateginen suunnittelu. Kun yhdistys saa ensimmäisiä avustuksia, tarvitaan tietoa ja osaamista  esimerkiksi työnantajan velvoitteista,  hankehallinnosta ja johtamisesta.

Yhdistyksen elinkaareen toki kuuluu, että resurssit voivat tilapäisesti tai pysyvästi myös pienentyä. Toisinaan toiminnan supistaminen on myös järkevä valinta. Tällöin palataan takaisin toiminnan vakiinnuttamisvaiheeseen ja luodaan uudestaan perustaa vakaalle toiminnalle.  Voi olla tarpeen esimerkiksi arvioida uudestaan yhdistyksen toiminnan tavoitteita, hallinnon ja talouden perusrakenteita tai yhdistyksen ydintoimintoja, sekä tehdä tarvittavia kehittämistoimenpiteitä. Yhdistyksen kehitys on harvoin suoraviivaista, ja jokainen yhdistys kulkee omaa polkuaan.

Kun kokemusta karttuu hankkeiden toteuttamisesta sekä laajemman toiminnan suunnittelusta ja koordinoinnista, on neljäs askel järjestön ammattimaistuminen. Tässä vaiheessa korostuu erityisesti strateginen kehittäminen, toiminnan tuloksellisuus, tiedolla johtaminen sekä toiminnan kestävyyden ja jatkuvuuden takaaminen.

Aktiiviset yhdistykset – niin pienet kuin suuret – tekevät tärkeää työtä kotoutumisen edistämiseksi ja tarjoavat monenlaisia osallistumisen mahdollisuuksia. Elinvoimainen monikulttuurinen ja moniääninen kansalaisyhteiskunta on yksi yhdenvertaisen Suomen rakennusaineista. Järjestöhautomon koulutus- ja neuvontapalvelut on kehitetty vastaamaan yhdistysten tarpeisiin niiden kehityksen eri vaiheissa. Tarjoamme tietoa, konsultoimme ja tuemme pitkäjänteisesti yhdistysten osaamisen kasvua. Järjestöjen yhdistysosaamisen ja toiminnan kehittämiseen pureudutaan myös uudessa erillisessä Pienjärjestöjen tukiprosessi -hankkeessamme, jossa tarjotaan tukea 13 järjestölle, jotka saavat TEM:n järjestöavustusta kotouttamistyön tukemiseen.

Tuuli Shinyella, Järjestöasiantuntija

Kirjoittaja työskentelee Suomen Pakolaisavun Järjestöhautomossa, jossa hän kouluttaa ja konsultoi järjestöjä yhdistystoiminnan perusasioissa sekä toiminnan kehittämisessä. Ota yhteyttä