Monikulttuurisen yhdistyskentän merkitys on sen kokoa suurempi

Viisi ihmistä kävelee rinnakkain.

Monikulttuuriset yhdistykset tekevät arvokasta ruohonjuuritason kotoutumistyötä, ja niitä tarvitaan kaikilla päätöksenteon areenoilla.

Suomen lähihistoriassa kansalaisyhteiskunta ja valtio on usein nähty toistensa kumppaneina. Kansalaisaktivistit ovat perustaneet yhdistyksiä, jotka ovat pyrkineet vaikuttamaan valtiolliseen päätöksentekoon ja rakenteisiin. Nykyään Suomessa on pitkälti yli 100 000 järjestöä ja lukuisia uusia perustetaan joka vuosi. Moni yhdistys saa valtiollista rahoitusta yleishyödylliseen toimintaan, joka täydentää julkisen sektorin työtä. 

Ei siis liene yllättävää, että myös Suomeen muuttaneet ovat perustaneet lukuisia yhdistyksiä. Monikulttuurisia, maahanmuuttaneiden perustamia yhdistyksiä on maassamme noin 900.

Moni näistä yhdistyksistä on saanut alkunsa ruohonjuuritasolta. Perustajat ovat tunnistaneet ihmisten tarpeita yhteisössään tai alueellaan. Toiminta kumpuaa kohderyhmän tarpeista ja sitä kehitetään yhdessä heidän kanssaan. Monesti maahanmuuttaneiden perustamilta yhdistyksiltä uupuu kuitenkin pitkään toimineiden yhdistysten vakiintuneita toimintamalleja ja hiljaista tietoa. 

Yhdistystoiminta edistää kotoutumista 

Maahanmuuttaneiden yhdistyksillä on tärkeä rooli uusien tulijoiden kotoutumisessa ja osallisuuden edistämisessä. Yhdistykset tarjoavat tietoa, koulutusta ja käytännön vinkkejä kotoutujien kielellä. Monet yhdistykset järjestävät omakielistä vertaistoimintaa, jolla on merkittäviä vaikutuksia maahanmuuttaneiden hyvinvointiin ja kotoutumiseen. Yhdistystoiminnan kautta voi saada uusia ystäviä ja vahvistaa sosiaalisia verkostoja, mikä on erittäin tärkeää uudessa maassa. Yhdistystoiminnassa voi myös vahvistaa kielitaitoaan ja saada arvokasta kokemusta, josta voi olla hyötyä työelämässä. 

On tärkeää, että yhdistyksissä toimii sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa kasvaneita. Suomen Pakolaisavun Järjestöhautomo kannustaakin maahanmuuttaneita kutsumaan valtaväestön edustajia mukaan toimintaan – ja toisin päin. Kun yhdistystoiminnassa on mukana ihmisiä eri taustoista, se luo siltoja ihmisten ja kulttuurien välille ja rakentaa entistä vahvempaa, demokraattisempaa kansalaisyhteiskuntaa.  

Monikulttuurista yhdistyskenttää tarvitaan päätöksenteossa 

Yhdistykset syntyvät yleensä vapaaehtoisvoimin. Työn jatkuvuuden ja laadukkuuden varmistaminen sekä erityisesti strateginen kehittäminen on kuitenkin vaikeaa ilman ulkopuolista rahoitusta. Kilpailu julkisesta rahoituksesta tulee todennäköisesti kiihtymään lähivuosina. Yhdistysten on kyettävä sekä tekemään laadukasta työtä että todentamaan saavutetut tulokset rahoittajille. Järjestöhautomo tukee monikulttuurisia yhdistyksiä muun muassa työn vaikuttavuuden kehittämisessä ja varainhankinnan vahvistamisessa.  

Monikulttuuriset yhdistykset tuntevat kohderyhmiensä moninaiset tarpeet ja toiveet. Maahanmuuttaneiden ääntä tarvitaan kaikissa pöydissä, joissa päätetään suomalaista yhteiskuntaa koskettavista aiheista. Jotta yhteiskunnallinen kehitys vastaisi kaikkien tarpeisiin, tarvitaan entistä laajempaa vuoropuhelua ja yhteistyötä monikulttuurisen kansalaisyhteiskunnan ja päätöksentekijöiden välillä. Vuonna 2024 Järjestöhautomo pyrkii entisestään vahvistamaan monikulttuurisen järjestökentän mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen kehitystyöhön.  

Kaisa Honkala
Asiantuntija, väestösuhteet ja viestintä, Suomen Pakolaisapu

Suomen Pakolaisavun Järjestöhautomo tarjoaa maksutonta apua ja tukea yhdistystoimintaan. Erityisosaamistamme on monikulttuurisen yhdistyskentän ja kansalaistoiminnan tukeminen. Palveluihimme kuuluvat neuvonta ja koulutukset. Ota meihin yhteyttä kaikissa yhdistystoiminnan kysymyksissä! 

Maaliskuussa 2024 Järjestöhautomo käynnistää uuden Voimaa vaikuttamiseen -ryhmän. Siihen voivat hakea vaikuttamistyönsä kehittämisestä kiinnostuneet monikulttuuriset yhdistykset. Lue lisää ja hae mukaan viimeistään 22.2.2024.